Värien maailmassa

Creo Centerin työntekijöiden osaaminen on moninaista. Nyt astumme värien maailmaan haastattelemalla työntekijäämme Tarjaa.

Pitkän työuran ja laajan koulutuksen myötä Tarja on perehtynyt väreihin ja erilaisiin värimittauksiin sekä niiden -määrityksiin. Tällainen osaaminen onkin Suomessa hyvin harvinaista.


Tarja, olet laaja-alaisesti kouluttautunut insinööri ja mm. värien optisen mittauksen asiantuntija. Miten olet päätynyt tekemisiin näiden asioiden kanssa?

”Koulutukseltani olen Automaatiotekniikan DI (mittaus ja säätö) ja väitöskirjani tein paperin värjäämisen mallintamisesta. Väitöstyöni tein Valmetilla ja tutustuin sitä kautta värin säätöön, että mittaukseen ja nyt olenkin toiminut värin mittaamisen parissa eri yrityksissä jo noin 25 vuotta.”

Mitä värin mittaaminen on?

”Värin mittaus on spektroskopian yksi alahaara. Tarkoitus on saada varmistettua objektiivisesti se, minkälaista värisäteilyä jokin materiaali heijastaa ja johtaa siitä helposti kommunikoitavat väriarvot, jotka kuvaavat minkä värinen se on tietyssä valaistuksessa.”

Miten osaamistasi voidaan hyödyntää tuotekehityksessä?

”Pintamateriaalien värien mittaamisessa sekä UV- ja VIS alueen spektraalisessa mittaamisessa yleisesti.

Värimittauslaitteiden osalta olen ollut mukana niiden kokonaisvaltaisessa suunnittelussa. Olen myös suunnitellut signaalin käsittely- ja kalibrointiohjelmarutiineja laitteille, mikä onkin ollut mielenkiintoinen kohde syventyä.”

Mitä värit oikeastaan ovat ja koemmeko värit eri tavoin?

”Väri on muutakin kuin tietylle värille annettu nimi. Väri on valoa ja vuorovaikutusta ja oikeastaan monet asiat vaikuttavat koettuun tai mitattuun väriin. Jokainen ihminen kokee värit hieman eritavoin. Näkemämme väri on sekoitus biologiaa, luonnontieteitä ja opittua kulttuuriperimää. Esimerkiksi eri puolilla maailmaa vallitseva UV-säteilyn määrä vaikuttaa sillä alueella asuvien ihmisten värinäköön ja sitä kautta käytettyyn värisanastoon.

Värihavainnointiin vaikuttavat esineeseen lankeavan valon intensiteetti ja spektri sekä valaisugeometria, ja katselukulmallakin on väliä. Monesti ympäristöolosuhteetkin vaikuttavat esineeseen. Tämä kaikki tekeekin värin mittaamisesta mielenkiintoista monitieteellistä tiedettä.”

Koska värit vaativat valoa, niin tunnet siis myös erilaisia valaisulähteitä?

”Kyllä. Erilaiset valaisulähteet ovat tuttuja ja esimerkiksi ledeistä on minulle kerääntynyt paljon kokemusta. Kasvihuone- ja UV-valaisu on myös tuttua.”

Entä miten värejä määritellään? Millä teollisuuden aloilla värin tarkka määrittäminen on ollut perinteisesti erittäin tärkeässä roolissa?

”Värejä määritellään esimerkiksi valkoisuuden ja CIE L*a*b*-arvojen mukaan. Värien määrittelyssä on omat tuotealakohtaiset ISO-standardinsa.

Värit ovat erittäin tärkeässä roolissa mm. lääke-, paperi- ja paino-, kemian- ja rakennusteollisuudessa sekä myös konenäköön liittyvissä hankkeissa.”

Minkälaisia haasteita värin mittaamisessa on? Entä mitä vaikutuksia väärällä värillä on?

”Värin mittaaminen ja määrittäminen esimerkiksi paperiteollisuudessa ei ole aivan yksinkertaista. Paperia valmistetaan hyvin tarkoilla vaatimuksilla värin suhteen. Väriä myös mitataan eri vaiheessa toimitusketjua erilaisilla mittaustavoilla. Erityisen hankalaksi värin mittaamisen paperista tekee muun muassa vaihtuvat lämpötila ja ilmankosteus, koska väri muuttuu näiden arvojen mukaan.

Loppukäyttäjälle väärä väri on joko visuaalinen tai toiminnallinen ongelma. Toiminnallisia ongelmia voi tulla konenäköön liittyvissä asioissa, mikäli kamera ei esimerkiksi erota taustasta tekstiä tai muuta grafiikkaa. Visuaaliset ongelmat ovat esimerkiksi kirjan tai aikakauslehden väärä väri, jolloin tuote ei vastaa sille asetettua laatuvaikutelmaa, mahdollisten toiminnallisten ongelmien lisäksi.”

 

Kiitos paljon, Tarja! Vaikuttava määrä mielenkiintoista tietoa hyvin kiteytettynä.