Olipa kerran – siis viime jouluna – insinööri, joka hankki perheelleen muhevan kotimaisen luomuisan joulukinkun. Onnellisena hän valmisteli kinkkua myhäillen paistokuntoon. Perinteitä kunnioittaen kinkku tietenkin paistetaan yöaikaan! Miksi? Siihen ei insinöörikään tiedä vastausta, mutta selvää on, että mikään ei voita aattoyötä, jolloin mehevät tuoksut leijailevat läpi koko talon ja yöpäivystäjä valvoo herkeämättä herkun valmistumista.
Tällä kertaa insinööri on valmistautunut erityisen hyvin ja päättänyt käyttää salaista asetta päihittääkseen äidin kinkupaistossa. Äitien paistamat kinkut ovat aina ylivertaisen herkullisia. Insinööri on päättänyt selvittää äitien salaisuuden. Hän seuraa kinkunpaiston sujumista suomalaisen insinöörin keksinnöllä eli langattomalla paistomittarilla ja mobiilisovelluksella.
Uuni on sopivan lämmin. Juuri täydellinen hetki työntää kinkku uuniin. Herkeämättä insinööri seuraa käppyrän kehittymistä kännykän näytöllä lämmön noustessa ja laskiessa. Ylös… alas… ylös… alas … käppyrä näyttää etäisesti Finladia-hiihdon latuprofiililta. Siitäpä tuleekin mieleen menneiden talvien upeat lapinreissut. ”Hyvä on hiihtäjän hiihdellä, kun hanki on hohtava alla”, sanoi Eino Leinokin aikoinaan. Niin se on, miettii insinööri.
Sinappihuntu täytyy aamulla valmistella. Onhan muuten varmasti oikeanlaista sinappia hankittuna? Jospa hetkeksi malttaisi sohvalle istahtaa seuraamaan käppyrän kulkua… Vaan hups, miten kävikään? Insinööri taisi nukahtaa. Säpsähtäen hän herää ja vapisevin käsin tarttuu luuriin katsoakseen ovatko katastrofin ainekset kasassa! HUH! Kinkku on turvassa. Ihan pikkasen vielä ja sitten… sitten on täydellinen kinkku valmis! Well done, sanoo insinööri itselleen, kun nostaa kypsän kinkun uunista ja nuuhkii sen houkuttelevaa tuoksua. Pakkohan sitä on maistaakin. Melkein suu palaa, mutta ai miten herkullinen siitä tuli! Jouluna saa yölläkin syödä muistelee insinööri jonkun sanoneen ja leikkaa toisenkin palasen.
Äidin luona aattoiltana on myös tietenkin kystä kyllä ja kinkku paistettuna. Mitä ihmettä? Onko äiti jälleen onnistunut paistamaan kinkun niin, että se maistuu paremmalta kuin insinöörin paistama! Insinöörin päässä raksuttaa analyysiprosessori ja hän tekee loppupäätelmän: Ensi vuonna kinkun paistolämpötilaa alennetaan ja pidennetään ja lopussa hiukan lämpöä lisätään. Sitten ei kyllä enää äidin kinkku voi insinöörin paistamaa päihittää!
Insinöörin pääperiaate on, että kaikissa projekteissa data kerätään hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi ja prosessin kehittämiseksi. Nähtäväksi jää, päihittääkö äiti tänäkin vuonna vai täytyykö prosessia vieläkin kehittää?