Keskimäärin vain joka kolmas yritys Suomessa saavuttaa 10-vuotissyntymäpäivän. Toisaalta joka kolmas ihminen saavuttaa 80 vuoden iän. Ihmisen iässä 10 vuotta on lyhyt aika. Onko 10-vuotias yritys siis nuori vai aikuinen? Meidän mielestämme kymmenessä vuodessa Creo Center on jo sivuuttanut murkkuiän ja saavuttanut aikuisuuden, jossa tiedostetaan hyvin ajan muutos ja kehityksen nopeus. Osataan olla tarvittaessa itsenäisiä ja itsevarmoja, mutta myös nöyriä uusien asioiden edessä. Se mitä insinööreinä ja muotoilijoina opimme kouluissa ja aiemmissa työpaikoissa on vain pohjaa sille miten teemme työmme tänä päivänä. Niin yksilöinä kuin yrityksenäkin meidän täytyy koko ajan kehittyä ja innostua uusista mahdollisuuksista.
Tapa toteuttaa tuotekehitystä on muuttunut kymmenen vuoden aikana. On selvää, että se muuttuu vielä enemmän seuraavan vastaavan jakson aikana. Kovimmat osaajat on oltava mukana niissä projekteissa ja niissä tuotekehityksen vaiheissa, joissa heitä eniten tarvitaan. Tulevaisuuden tekijät pitää olla näiden osaajien lähellä ja näin mahdollistaa tietojen ja taitojen siirtymisen uudelle sukupolvelle. Seniorius ei ole ikä, vaan osaaminen, joka on juuri nyt arvokasta. Tietoa täytyy tallentaa systemaattisesti. Sitä on paljon ja määrä kasvaa jatkuvasti. Tarvitsemme tätä kumulatiivista tietoa joka päivä. Mitatut ja selvitetyt asiat on löydyttävä tietokannasta, ei mapista tai ihmisen päästä. Kumulatiivista tietoa pitää osata soveltaa tehokkaasti, ei kopioida. Olemme oppineet kouluissa kirjoittamaan muistiinpanoja. Nyt tietoa löytyy varmasti muualtakin kuin omista muistinpanoista tai omasta kokemuksesta. Ehkä kollegan muistiosta? Tiedon pitää olla käytettävissä nopeasti. Ennen riitti kun sanoi esimiehelle: ”en voi osata, kun en ole aiemmin tehnyt”. Nykyään pitää osata etsiä ja tallentaa tietoa, jotta voi soveltaa sitä. Tämä on myös koneoppimisen toiminta-ajatus. Tätä toiminta-ajatusta toteutamme myös suunnittelussa. Tuotetiedonhallinta, yhdessä tekeminen ja tietoturvallinen ympäristö ovat avaintekijöitä tuotekehityksessä. Aika ja paikka tekemiselle menettävät merkitystään.
Insinööritoimistojen tapa palvella on muuttumassa. Perinteinen henkilövuokraus ei olekaan enää pääasiallinen tapa palvella asiakasta. Tänä päivänä toimitetaan kokonaisuuksia tai osakokonaisuuksia hankkeina. Aiemmat kilpailijat ovatkin kumppaneita. Isojen organisaatioiden yhteistyösopimukset menettävät merkitystään. Toteutetaan jotain uutta yhdessä. Asetetaan tavoitteita ja saavutetaan ne suunnitelmallisesti. Tärkeintä on saada asioita valmiiksi, onnistua yhdessä. Creo Center ei ole enää insinööritoimisto. Se on kumppani, joka toimittaa osaajat mistä tahansa osaajaryhmästä, jota uusi tuoteinnovaatio vaatii. Osaajat voivat olla omia muotoilijoita, lujuuslaskijoita tai elektroniikkasuunnittelijoita. He voivat olla kumppanien graafikoita, koodareita, pakkaussuunnittelijoita tai vaikka mekaniikkasuunnittelijoita. Usein tärkein ulkopuolinen resurssimme on asiakas itse ja asiakkaan organisaatio. Vuorovaikutus on uuden ajan tiimityön yksi keskeisimmistä rakennusaineista. Jokaiselta vaaditaan kykyä johtaa itseään, kollegoitaan ja verkostojaan.
Creo Centerin historian aikana yksi Suomen suurimpia työnantajia on lopettanut toimintansa. Nyt nämä työntekijät ovat löytäneet uudet haasteet Creo Centerin kaltaisista toimijoista. Pieni, ketterä, dynaaminen, kustannustehokas kuvaavat tätä uutta toimintaympäristöä. Se vanha naapuriosasto onkin nyt toinen yritys, jossa jylläävät vastaavat arvot ja toimintaedellytykset. Raskas koneistomainen toimintaympäristö ei toiminutkaan enää uudessa ajassa. Nyt Suomessa kehitetään iso kirjo erilaisia tuote- ja palveluinnovaatioita, jotka hyödyntävät myös näiden ihmisten kokemuksia. Monet ovat myös oivaltaneet, miksi tämä uusi malli toimii. Myös rahoittajat löytävät pienistä organisaatioista potentiaalia enemmän kuin mallista, jossa raha kanavoitiin jättiläisille. Pelkän rahan sijaan mitataan yhä enemmän kestäviä arvoja. Nykyaikaisen, Creo Centerin kaltaisen, yrityksen pörssitiedote olisi ihan jotain muuta, kuin pelkkiä lukuja. Meidän työntekijöitämme motivoi yrityksen taloudellista menestystä enemmän työn sisältö, onnistuneet tuotteet, positiivista palautetta antava tyytyväinen asiakas ja monet muut rahassa mittaamattomat tekijät.
Yrityksen sisäisessä kehityksessä voidaan esimerkki ottaa HR puolelta. Miksi yrityksessämme olisi suunnitelma alkoholin ennaltaehkäisevästä valistuksesta, jos ei meillä ole 10 vuoden historiassa yhtään ongelmaa tullut esille tai miksi meillä olisi raskaat prosessit poissaolojen ennaltaehkäisyyn, jos meillä sairaspoissaolojen määrä on 1% luokkaa vuodessa. Tai mistä johtuu, ettei tämän hetken henkilökunnassa kukaan tupakoi. Nämä ovat arvoja, jotka henkilöstömme on itse yritykseen tuonut. Nämä ovat siis meidän työntekijöidemme henkilökohtaisia arvoja, joista ovat syntyneet Creo Centerin kirjoittamattomat arvot. Nämäkin arvot muuttuvat ja saavat muuttua ihmisten mukana. Jos teemme näistä suunnitelman paperille, vanhenee sen sisältö ennen kuin saamme sitä julkaistuksi. Haluamme kehittää niitä asioita, joita työntekijämme haluavat, emme niitä, joita meille väkisin yritetään myydä tai jotka koemme olevan jo historiaa.
Meille on tärkeää, että nykyaikaisessa yhteisössä voidaan yhdessä päättää, mikä meille on tärkeää ja pitää meidät työkykyisinä, mielet virkeinä ja hyväntuulisina. Meille halutaan tulla töihin työtä tekemään ja työstä on myös kiva lähteä vapaalle niiden asioiden äärelle, jotka ovat vielä tärkeämpiä. Perhe, harrastukset, luonto ja kaverit ovat Creo Centeriläisille tärkeitä arvoja. Niistäkin olisi kiva kertoa pörssitiedotteessa vastaavalla tavalla, kuin kerromme kahvi- ja lounastauoilla tai henkilöstöjuhlissa toisillemme.
Vuonna 2009 tapahtui paljon muutakin, kuin Creo Centerin perustaminen. Suomessa elettiin suurta kuntaliitosten aikaa. Taloudessa elettiin epävarmoja aikoja. EKP laski kerta toisensa jälkeen korkoja. USA:ssa presidentiksi valittiin Barack Obama. Sikainfluenssa velloi ja puhutti koko maailmaa. Suomen Kuvalehdessä kirjoitettiin: ”Suomen taantuma merkitsee pysyvää suoneniskua tuotannolle, erityisesti teollisuustuotannolle. Tämän ovat monet todenneet ja sanoneet, että jatkossa entistä suurempi osa Suomen konepajoista ym. teknologiateollisuudesta ulosliputetaan kilpailukykysyistä ja siksi, että yritysten pitää mennä lähemmäs markkinoita.” Äkkiseltään kuulostaa aika toivottomalta ja jopa masentavalta. Ovatko nämä negatiivissävyiset uutiset saaneet meidät pohtimaan asioita positiivisemmin ja ryhtymään omiin toimiin. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin meillä on valtava osaaja- ja insinööripula. Voidaan kai jälkiviisaana todeta, että olisi moni Creo Center jäänyt perustamatta, jos ei olisi talous- ja tuotantomurrosta tapahtunut ja näitä uhkakuvia ollut. Tuotantojen siirrolle lähemmäs markkinoita on osoittautunut hyväksi asiaksi paljolti muista kuin taloussyistä.
Creo Center vuonna 2029 onkin paljon mielenkiintoisempi aihealue pohtia. Mistä ja miten saamme tulevaisuudessa koulutettuja työntekijöitä. Oletettavasti ne tuotteet, joita suunnittelemme kymmenen vuoden päästä, pystyvät käsittelemään informaatiota tavalla, jota emme voi tänä päivänä ehkä edes käsittää. Koneiden kehitys, robotiikka, oppiminen, sensorit ja tietokannat ovat varmasti vielä tuotemaailman keskiössä, mutta aivan eri tasolla kuin nykyään. Oletan, että se mikä on pysyvää, on että me toimihenkilöt olemme edelleen palavereissa pohtimassa, miten asiat kannattaisi tehdä ja mitä teemme seuraavaksi.
Koulutusjärjestelmämme muuttuu varmasti. Esimerkkinä voidaan pitää insinöörin koulutusta. Nykynuori käy lukion tai ammattitutkinnon, jonka jälkeen opiskelee vielä 4-6 vuotta ja tulee ensimmäiseen työpaikkaansa opettelemaan käytännön ammattityön. Lähtötilanne on usein melko haastava ja paljon on jätetty työnantajalle vielä tehtävää ja koulutettavaa. Ja hyvä niin! En nimittäin itsekään pystyisi nyt kertomaan oppilaitokselle, mitä osaamista tarvitsemme 4–6 vuoden päästä. Olisiko kuitenkin täsmäkoulutus tehokkaampaa, nuorelle motivoivampaa ja ratkaisu ongelmaan? Tällä menetelmällä koulutamme nykyään lentäjät ja lennonjohtajat, poliisit ja uutena teho-opiskeluna myös koodarit. Hyvä perustason pohjakoulutus ja siihen päälle ammattiin johtava täsmäkoulutus. Suoraan koulutusta vastaavaan ammattiin ja varma työpaikka. Yliopistoissa ja oppilaitoksissa voisi muuntautua työuran aikana muutamia kertoja sen sijaan, että lapsena tai nuorena pitää osata valita mitä haluaa tehdä isona. Koulut ja yliopistot olisivat avoimia ihmiselle aina, kun sitä tarvitsee.
Aika toistaa itseään tietyin syklein. Tässä ajassa uutisoidaan jälleen uhkakuvista, maailman epävarmuudesta ja taantumasta. Onko aika painaa taas hieman lisää kaasua ja vastata tähän haasteeseen. Olisi hienoa huomata vuonna 2029, että muutos ei ollut uhka, vaan mahdollisuus ja että uutisoijat ja talousennustajat olivat taas väärässä. Käytän silloin tällöin keskusteluissa lausetta – ”Käytetään aikaa enemmän pohtimaan ratkaisuja, jos jo ongelmat osaamme listata”.
Creo Center on erittäin kiitollinen kaikille mukana olleille kuluneesta 10 vuodesta! Haluamme myös tulevaisuudessa tuottaa kestävää arvoa kaikille sidosryhmillemme, joiden vuoksi olemme olemassa eli asiakkaille, työntekijöille, omistajille, yhteistyökumppaneille ja yhteisöille, kuten oppilaitoksille. Onnistutaan yhdessä jatkossakin.
Kuluneista vuosista kiittäen!
Janne Kataja
Toimitusjohtaja